FAM

Tekijä: irmelih

  • Virpi Suutarin elokuva tulkitsee Aalto-myyttiä uudistavasti

    —

    Hanna Tyvelä Onko tuore dokumenttielokuva Aalto taas yksi luku Alvar Aallon arkkitehtineroutta jokaiselta mahdolliselta kantilta ruotivaan vanhaan narratiiviin? ”Maestron” herooinen maine on värittänyt suomalaista arkkitehtuuria ja arkkitehtuurikeskusteluja vuosikymmenestä toiseen, ja kieltämättä todennäköisin vaihtoehto dokumenttielokuvalle olisi juuri tämä sankarimyytti. Virpi Suutarin dokumenttielokuva kuitenkin yllättää. Se uudistaa lempeästi yksilökeskeisen narratiivin Aaltojen ainutlaatuista yhteistyötä juhlistavaksi kokonaisuudeksi. Sanna Salmenkallion säveltämä musiikki säestää arvokkaasti suuren arkkitehtuuri- ja rakkaustarinan. …

  • Surrealismi Suomessa: väärinkäsityksiä, viiveitä, vaikutteita

    —

    Timo Kaitaro Vaikka surrealismi syntyi Pariisissa, se levisi lopulta hyvin laajaksi kansainväliseksi liikkeeksi. Surrealistiryhmiä toimi useissa maissa, mm. Belgiassa, Britanniassa, Tshekkoslovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa. Surrealismin vaikutus levisi muutenkin laajalti, Japanista – Ruotsia ja Egyptiä unohtamatta – New Yorkiin. Suomessa ei koskaan ole toiminut varsinaista surrealistiryhmää. Kuitenkin surrealismin jälkiä voi löytää myös täkäläisestä kulttuurielämästä. Surrealismin vastaanottoa…

  • Hilma af Klint ja modernismi

    —

    Irmeli Hautamäki Halina Dyrschkan ohjaama elokuva Beyond the Visible (2019) Hilma af Klintista tuo esiin kiistanalaisia väitteitä abstraktin taiteen alkuperästä. Elokuvan viesti on, että abstraktin taiteen keksi af Klint eikä Kandinsky tai Mondrian, joten taidehistoria on kirjoitettava uudelleen.  Elokuva syyttää taidehistoriaa ja miesvaltaista taideinstituutiota, ns. ’poikakerhoa’ naistaiteilijan syrjimisestä. New Yorkin MoMa samoin kuin Tukholman Moderna Museet saavat…

  • Dada ja futurismi musiikissa

    —

    Auli Särkiö-Pitkänen Taiteen historiallisesta avantgardesta ja erilaisista ”ismeistä” puhuttaessa ajatellaan tyypillisesti ennen kaikkea kuvataidetta ja runoutta. Avantgarden kontekstissa ei kuitenkaan miltei koskaan puhuta musiikista. Jos musiikin kohdalla ajatellaan avantgardea tai avantgardistisuutta, viitataan tyypillisesti 1960–70 -lukujen kuivaan, raskaaseen, tiukkaan modernismiin, joka estetiikaltaan muistuttaa pikemminkin avantgardea siinä merkityksessä, jossa Clement Greenberg alkoi puhua siitä viitaten amerikkalaiseen abstraktiin,…

  • Cia Rinteen poiston ja naurun poetiikka

    —

    Sami Sjöberg Using language comma as when writing and reading just this sentence comma you rely on pre-existing systems that require a sort of collective trust in order to function full stop Can you trust it however question mark Language is far from being logical full stop It is the result of arbitrary processes comma…

  • Millaisen arkkitehtuuri ja designmuseon Suomi tarvitsee

    —

    Buckminster Fuller: kasvitieteellinen museo  Missouri St. Louis Irmeli Hautamäki Susanna Petterssonin ehdotus arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisesta Helsinkiin (HS 3.5.) toi tervetulleen piristysruiskeen koronaviruksen lamaannuttumaan ja pysäyttämään kulttuurikeskusteluun. Todella, nyt tarvitsee katsoa eteenpäin siihen, miltä haluamme kriisin jälkeisen maailman näyttävän. Pettersson tarkastelee museohanketta kaupunkien vetovoiman kannalta ja kirjoittaa, että ”Suomella on kiistaton maine yhtenä arkkitehtuurin ja…

  • Virginia Woolf ja moderni melankolia

    —

    Virginia Woolf Irmeli Hautamäki Virginia Woolfin epookkiromaanissa Vuodet, 2013 (The Years, 1937) naiset ovat pääosassa. Romaani kuvaa ajanjaksoa 1880 – 1930 erään perheen elämässä Lontoossa. Ajanjakso on se jonka Woolf (1882 – 1941) itse tunsi parhaiten ja samalla juuri se, jota pidetään avantgarden ja modernisaation kannalta tärkeänä. Kun maailma muuttui tänä aikana lähes täydellisesti, on…

  • Renato Poggioli ja avantgarde vieraantumisen taiteena

    —

    Max Ernst: André Breton (1923–1925) Marja Härmänmaa Peter Bürgerin, Matei Calinesçun ja miksei myös Clement Greenbergin rinnalla eräs eittämätön avantgarden klassinen teoreetikko oli Renato Poggioli (1907-1963). Italiassa, Firenzessä syntynyt Poggioli oli venäläisestä kirjallisuudesta väitellyt slavisti, kirjallisuuskriitikko ja erityisesti venäläisen kirjallisuuden kääntäjä. Hän oli vierailevana professorina ainakin Prahassa, Vilnassa ja Varsovassa ennen siirtymistään Yhdysvaltoihin. Vuodesta 1950…

  • Derridan ”Eläin, joka siis olen” ja Mallarmé

    —

    Alla oleva Tomi Kaarron kirjoitus julkaistiin kulttuurilehti Mustekalassa 19.6. 2005 osana Mallarmé -numeroa. Tomi Kaarto (1972—2006) tutki Derridan filosofiaa. Mallarmén runo Une Négress… (1862) sai hänet ajattelemaan erilaisten ihmisten ja eläinten välisiä jatkuvuuksia. Derridan Eläin joka siis olen -kirjaa pidetään posthumanistisen filosofian edelläkävijänä. Tomi Kaarto Vuonna 1997 pitämässään esitelmässä («L’animal que donc je suis [à…

  • Alvar Aalto ja konformistinen metsänviisaus

    —

    Aallon Muuratsalon koetalo Aleksi Lohtaja Suomen Arkkitehtuurimuseon näyttely Alvar Aallon jalostettu maisema  käsittelee ympäristön ja arkkitehtuurin suhdetta Alvar Aallon tuotannossa. Luonto, ympäristö ja maisema ovat suomalaisessa taiteessa ja arkkitehtuurissa toki yleisesti ohittamattomassa asemassa, mutta etenkään Alvar Aallosta ei voi puhua ilman, että esiin nousee kysymys arkkitehtuurin ja sitä ympäröivän maiseman yhteensovittamisesta. Aallon tuotannon katsotaan usein…