Kategoria: Avantgarden teoriat ja käsitteet

Helena Sederholm Toisinaan sattuma tuo ulottuville kirjan, joka tuntuu selittävän, miten maailma toimii. Minun tapauksessani sattuman välikappaleena toimi taiteen tohtori Bart Vandeput (Bartaku), joka oli vielä tuolloin tohtorikoulutettavani ja joka kommunikoi yhtä sujuvasti aroniamarjojen kuin soveltavan fysiikan lehtorin kanssa syötävien aurinkokennojen teknologiasta ja olemuksesta (https://bartaku.net/). Yhtenä päivänä tapasin Bartin yliopiston aulassa ja hän heilutteli innoissaan…

Aleksi Lohtaja  Moskovalainen avantgarde-koulu Vkhutemas on ollut pitkään lähinnä sivuviite poliittisen avantgarden historiassa. ”Neuvosto-Bauhausina” tunnettua koulua on pääosin alisteisesti verrattu läntisen Euroopan tunnetuimpiin avantgarde-instituutioihin. Anna Bokovin tuore tutkimus Avant-Garde as Method: Vkhutemas and the Pedagogy of Space 1920­–1930 (2020, Park Books) osoittaa kuitenkin, että koulun vaikutus niin sanotun historiallisen avantgarden kehitykseen on ollut huomattavasti keskeisempi kuin on ajateltu. Nimi…

Max Ernst: André Breton (1923–1925) Marja Härmänmaa Peter Bürgerin, Matei Calinesçun ja miksei myös Clement Greenbergin rinnalla eräs eittämätön avantgarden klassinen teoreetikko oli Renato Poggioli (1907-1963). Italiassa, Firenzessä syntynyt Poggioli oli venäläisestä kirjallisuudesta väitellyt slavisti, kirjallisuuskriitikko ja erityisesti venäläisen kirjallisuuden kääntäjä. Hän oli vierailevana professorina ainakin Prahassa, Vilnassa ja Varsovassa ennen siirtymistään Yhdysvaltoihin. Vuodesta 1950…

Irmeli Hautamäki Alva Noën taiteen filosofiaa käsittelevän kirjan Strange Tools (2015) suomenkielisenä nimenä on Omituisia työkaluja – taide ja ihmisluonto. Kirjoittajan pyrkimyksenä on ajatella uudelleen taiteen ja filosofian suhdetta nimenomaan taiteen näkökulmasta. Kirja on kirjoitettu esseistiseen tyyliin, ei tiukasti argumentoiden. Seuraavassa muutamia poimintoja kirjan ideoista. Filosofina Noë edustaa fenomenologista suuntausta, jonka perusväitteitä Outoja työkaluja –kirjan taustalla…

  Kuva: Bruce Nauman: Human/Need/Desire (1983)  Essi Syrén Tutustuin taannoin uskontotieteen väitöskirjatutkijaan, jonka kanssa keskustelimme omista tutkimusaiheistamme. Kun kerroin tekeväni väitöskirjaa saksalaisen avantgarden destruktiivisuudesta ja käsitteleväni muun muassa dadaisteja, keskustelukumppanini tarttui aiheeseen ja sanoi kaipaavansa nykyisessä poliittisessa tilanteessa vastaavanlaista provokatiivista, irrationaalista ja leikkisää taidetta, joka ottaisi kantaa tämän hetken kipeisiin asioihin. Muutamaa viikkoa aiemmin olin…

Kuva: René Clairin elokuvasta Entr’acte (1924), Duchamp ja Man Ray pelaavat shakkia katolla.   Riikka Stewen Avantgarde -sanaa käytetään usein tarkoittamaan kaikkein viimeisintä tai edistyksellisintä taidetta sen tarkemmin sitä määrittelemättä; kuulijan on asiayhteydestä yritettävä käsittää, mitä avantgarde puhujalle merkitsee. Saksalainen taideteoreetikko Peter Bürger omisti suuren osan elämäänsä avantgardelle, eikä silti halunnut määritellä sitä. Kun hän vuonna 2010-luvulla…

Erika Laamanen Keväällä 2017 Helsingin yliopistossa järjestettiin nykykielten laitoksen sekä kotimaisen kirjallisuuden ja yleisen kirjallisuustieteen oppiaineiden yhteistyönä luentosarja Kirjallisuuden modernismit, jossa vaihtuvat luennoitsijat käsittelivät modernismia ja avantgardea omista asiantuntijuusalueistaan käsin. Luentosarja oli jatkoa aiemmin järjestetylle Realismit -kurssille, joka perustui samalle idealle. Kurssi oli valtavan suosittu. Modernismi ja avantgarde selvästi kiinnostavat tämän päivän opiskelijoita. Osa luennoista…