FAM

Kategoria: Avantgarden historian tutkimus

  • Suomalaista avantgardediskurssia tutkimassa

    —

    Irmeli Hautamäki Se miten suomalaiset ovat puhuneet ja kirjoittaneet avantgardesta tai modernismista alkoi kiinnostaa Benjamin Schweitzeria hänen luettuaan Avantgarde Suomessa- kirjan (2021, SKS). Hän on saanut 3- vuotisen KONEen säätiön apurahan tutkiakseen suomalaista avantgarde diskurssia Greifswaldin yliopistossa. Schweitzer (s. 1973), joka tuntee Suomea pitkältä ajalta, kävi 4.2. 2025 Helsingissä esittelemässä tutkimushankettaan, jonka otsikko on ”Suomalainen avantgarde…

  • Suomen taiteen kultakaudesta muhi multakausi

    —

    Marja-Terttu Kivirinta Taide- ja kulttuurihistoria, jota esitellään museoissa ja kirjoissa, perustuu vuosikymmeniä vaikuttaneeseen kaanoniin ja sen vahvistamiin myytteihin. Taiteelle ja kulttuurille vakiintuu näin kaavoja, jotka määrittelevät yksittäisiä teoksia ja niiden tunnettuutta. Samalla ne luovat tulkintakehyksen, joka käsitteellisenä pysyy paikallaan, vaikka aika ja maailma muuttuvat. Eräs myyttinen käsite on ”taiteen kultakausi” tai ”kulta-aika”, joka Suomessa kytkeytyy…

  • Keltainen lehmä ja muita ”kylmiä aivotuotteita”

    —

    Helena Sederholm Signe Tandefelt kirjoitti Der Blaue Reiter -näyttelystä 1914: ”Ei ole niin mielipuolista järjestelmää, etteikö se saisi kannattajia, kunhan se lanseerataan asiaankuuluvalla tarmokkuudella.” (Siukonen 2023, 39.) Jälkipolvien katsannossa tarmokkuus on tuottanut tulosta, sillä nykyään arvostamme 1910-luvun eurooppalaista avantgardetaidetta ja harmittelemme, ettei suomalaiskokoelmiin tullut ostetuksi teoksia esimerkiksi Paul Kleelta, Wassily Kandinskylta, Franc Marcilta tai Ernst Ludwig Kirchnerilta,…

  • Miten avantgardea tutkitaan Suomessa

    —

    Irmeli Hautamäki & Aleksi Lohtaja Viime aikoina on ilmestynyt ja piakkoin on ilmestymässä useita tutkimuksia suomalaisesta avantgardesta. Keskelle korona-aikaa ilmestyi 17 artikkelin antologia Avantgarde Suomessa 2021 (SKS), joka kartoitti suomalaisessa kuvataiteessa, kirjallisuudessa, musiikissa ja arkkitehtuurissa tapahtuneita muutoksia 1910-luvulta nykyaikaan. Antologia toi esiin suomalaisen avantgarden ja modernismin vaiheita  kansainvälisten virtausten ja kansallisen kulttuurin ristipaineessa ja esitteli joukon kaanonista sivuun jääneitä…

  • Outi Heiskasen taiteen sidos avantgardeen

    —

    Marja-Terttu KivirintaAteneumin taidemuseo nostaa taiteilija, akateemikko Outi Heiskasen (s. 1937) pitkän elämäntyön esille laajasti ja monimuotoisesti. Museon kolmannen kerroksen täyttävä Heiskasen retrospektiivi on teosmäärältään runsas, katsojalle suorastaan läkähdyttävä. Näyttelykokemusta selkeyttää kuitenkin temaattinen vahvuus ja jäsentyneisyys. Heiskasen taiteesta rakentuu taide- ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoinen ja havainnollinen kuva, joka on myös taiteellisesti merkityksellinen.  Näyttely noudattelee paljolti samaa jäsennystä,…

  • Tuliko avantgarde ja modernismi Suomeen ”lännestä”?

    —

    Aleksi Lohtaja  Vuonna 2021 julkaistu Avantgarde Suomessa -kirja avaa kiinnostavan ja kokonaisvaltaisen historiallisen kartoituksen suomalaisen avantgarden ja modernismin historiaan ja nykyulottuvuuksiin. Avantgardella ja modernismilla on ollut keskeinen rooli etenkin 1900-luvun laajemman kulttuurisen kokemuksen ymmärtämisessä ja jäsentämisessä ja siten kyseessä on myös uudenlainen näkökulma suomalaisen yhteiskunnan modernisaatioon, ominaispiirteisiin ja keskeisiin jännitteisiin. Yksi merkittävin näistä on suomalaisen modernismin suhde…

  • Suomalaisen avantgarden tarina

    —

    Irmeli Hautamäki Isossa historiallisessa kuvassa avantgarden syntyminen 1900-luvun alussa liittyy jo edellisellä vuosisadalla alkaneeseen modernisaatioon: tieteellis-tekniseen kehitykseen, maallistumiseen ja  yksilöllistymiseen. Suurkaupungit ovat olleet otollisia näyttämöitä avantgarden kehittymiselle.  Kun Suomi vielä pitkälle 1950-luvulle oli maatalousvaltainen maa, eikä täällä ole Pariisiin tai Berliniin rinnastettavia suurkaupunkeja, Suomea on pidetty epätodennäköisenä paikkana avantgarden ilmaantumiselle.  Avantgarden syntyminen on tapahtunut kuitenkin eri maissa…

  • Luulin tuntevani Elonkorjaajat

    —

    Maria Laukka Artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran Kulttuurilehti Mustekalassa 18.2.2004  Nimi oli hauska jo silloin kun se keksittiin. Se toi hupaisesti mieleen Courbet´n Tähkänpoimijat, jopa Iltakellot, kuin viestinä siitä, että Olle Mallanderin mahdollisuuksien maailmassa myös populaaritaide, taide reproduktion aikakaudella, oli mitä suurimman mielenkiinnon kohteena. Tämä kiinnosti minua, olin kotona Tehtaankadulla ripustanut seinälle valtavan kultakehyksisen Taistelevat…

  • Surrealismi Suomessa: väärinkäsityksiä, viiveitä, vaikutteita

    —

    Timo Kaitaro Vaikka surrealismi syntyi Pariisissa, se levisi lopulta hyvin laajaksi kansainväliseksi liikkeeksi. Surrealistiryhmiä toimi useissa maissa, mm. Belgiassa, Britanniassa, Tshekkoslovakiassa, Unkarissa ja Romaniassa. Surrealismin vaikutus levisi muutenkin laajalti, Japanista – Ruotsia ja Egyptiä unohtamatta – New Yorkiin. Suomessa ei koskaan ole toiminut varsinaista surrealistiryhmää. Kuitenkin surrealismin jälkiä voi löytää myös täkäläisestä kulttuurielämästä. Surrealismin vastaanottoa…

  • Surrealismin manifesti 60 -luvun Suomessa

    —

      Timo Kaitaro Kirjailija Väinö Kirstinän (1936 – 2007) haastattelu ilmestyi ensimmäisen kerran Kulttuurilehti Mustekalassa 28.3. 2006. TK: Olet kääntänyt André Bretonin Surrealismin manifestin suomeksi. Olet myös varustanut sen esipuheella, joka on varmasti monille suomalaisille lukijoille muodostunut kiinteäksi osaksi manifestia (olen joskus etsiessäni turhaan muistelemaani manifestisitaattia hoksannut lopulta, että sehän olikin Kirstinän esipuheessa). Manifestin innostuneesta ja…