FAM

Kategoria: Avantgarde, sukupuoli ja politiikka

  • Feminiininen surrealismi

    —

    Timo Kaitaro Pariisissa Musée de Montmartressa on nähtävillä 31.3. — ­10.9. 2023 naispuolisia surrealisteja esittelevä näyttely Surréalisme au féminin?. Näyttelyssä on mukana taiteilijoita, joilla oli vaihtelevia yhteyksiä kansainväliseen surrealismiin: jotkut olivat virallisesti liikkeen jäseniä tai osallistuivat heidän näyttelyihinsä, toiset toimivat liikkeen ulkopuolella mutta tunnustivat velkansa surrealismille – tai, kuten Maya Deren, kielsivät sen tehden kuitenkin taidetta, joka liittyi estetiikaltaan…

  • Marimekko & unisex: tarina, joka jatkuu

    —

    Anna Parviainen Marimekko: muotia & muotoilua Suomalainen Marimekko tunnetaan suurieleisistä kuoseistaan, jotka verhoavat niin kehoja kuin talojen sisustuksia ja jaettua, julkista tilaa. Laajan tuotevalikoimansa vuoksi Marimekon kohdalla ei ole kyse pelkästään muodista, vaan myös muotoilusta. Vuonna 1951 perustettu Marimekko oli jo ensi vuosikymmenellään esillä myös muotoilun kategoriassa osallistuessaan kansainvälisiin taideteollisuusnäyttelyihin osana suomalaisen muotoilun kärkeä (Aav…

  • Det andra könet i öst

    —

    Tom Sandqvist (Suomenkielinen abstrakti alla) Hur många kvinnliga konstnärer känner vi överhuvudtaget till i den tidiga europeiska modernismen och avantgardet? Och framför allt: varför var så många av dem som vi kanske någon gång råkar stöta på i de konsthistoriska handböckerna nästan uteslutande födda och uppvuxna i Central- och Östeuropa eller Ryssland? Varför var så…

  • Aino Aalto, Thomas Mann ja elämäkertaromaanin arvoitus

    —

    Helena Sederholm Luin äskettäin kaksi hienoa romaania. Kotkalaisen Jari Järvelän Aino A.n päähenkilö on Aino Aalto, kuuluisan arkkitehdin puoliso. Irlantilaisen Colm Tóibínin The Magician -romaanin päähenkilö on kirjailija Thomas Mann. Molemmat ovat historiallisia henkilöitä. Aino A. -romaanin aloitus on mukaansatempaavimpia mitä olen aikoihin lukenut. Toíbínin kirjan lopetus on juuri niin pikkuporvarillisen harmaa kuin hänen päähenkilönsä ulkoinen elämä. Lukukokemuksena…

  • Hilma af Klint ja modernismi

    —

    Irmeli Hautamäki Halina Dyrschkan ohjaama elokuva Beyond the Visible (2019) Hilma af Klintista tuo esiin kiistanalaisia väitteitä abstraktin taiteen alkuperästä. Elokuvan viesti on, että abstraktin taiteen keksi af Klint eikä Kandinsky tai Mondrian, joten taidehistoria on kirjoitettava uudelleen.  Elokuva syyttää taidehistoriaa ja miesvaltaista taideinstituutiota, ns. ’poikakerhoa’ naistaiteilijan syrjimisestä. New Yorkin MoMa samoin kuin Tukholman Moderna Museet saavat…

  • Virginia Woolf ja moderni melankolia

    —

    Virginia Woolf Irmeli Hautamäki Virginia Woolfin epookkiromaanissa Vuodet, 2013 (The Years, 1937) naiset ovat pääosassa. Romaani kuvaa ajanjaksoa 1880 – 1930 erään perheen elämässä Lontoossa. Ajanjakso on se jonka Woolf (1882 – 1941) itse tunsi parhaiten ja samalla juuri se, jota pidetään avantgarden ja modernisaation kannalta tärkeänä. Kun maailma muuttui tänä aikana lähes täydellisesti, on…

  • Ellen Thesleff – nainen avantgardistina

    —

        Hanna-Reetta Schreck Ellen Thesleffin (1869-1954) taiteilijanura ajoittuu 1900-luvun vaihteen avantgarden murrokseen. Hän aloitti uransa 1890-luvun alussa kaksikymppisenä taiteilijanalkuna ja maalasi viimeiset työnsä kahdeksankymmenen vuoden iässä 1940-luvun lopussa. Thesleffin eläessä nainen ammattitaiteilijana oli auttamatta marginaalinen ilmiö. Kovan työn ja vaikean toimeentulon lisäksi fin de sièclen taiteilijanaisten piti jaksaa jatkuvaa epäilyä kyvyistään sekä aktiivista ja passiivista…