FAM

Kategoria: Varhaisen avantgarden ismit

  • Toinen todellisuus: Modernin kokemus Piet Mondrianin kirjoituksissa vuosina 1919–1926

    —

     Jaana Pääsky Modernismeja on monta. Mitä ilmiöitä ne pitävätkään sisällään, riippuu tietenkin näkökulmasta.  Tässä artikkelissa modernismi avautuu kulttuurisena kokemuksena ja erityisesti Piet Mondrianin (1872–1944) reflektiona sisäisestä kokemuksestaan vanhan ja uuden rajapinnalla. Kansainväliseen de Stijl -lehteen –lehteen kirjoittivat 1917–1920 Mondrianin lisäksi mm. Theo van Doesburg, Georg Vantongerloo ja Vilmos Huszàr.  Heidän taideteoreettiset kirjoituksensa edustavat avantgardelle tyypillistä uuden etsintää. Mondrianin artikkelisarja Natuurlijke en abstracte realiteit 1919–1920…

  • Kazimir Malevitš, esoteria ja luonnontieteet

    —

    Antti Saarnio Kazimir Malevitš, Suprematistinen kompositio, 1915, öljy kankaalle, Tulan taidemuseo, Venäjä. Kuva: WikiArt. Tarkastelen tässä katsausmuotoisessa artikkelissa ukrainalaissyntyisen kuvataiteilija ja taideteoreetikko Kazimir Malevitšin (1878–1935) kehittämän suprematismiksi kutsutun modernin abstraktin taiteen suuntauksen taustatekijöitä. Malevitšin suprematistisia maalauksia oli ensimmäistä kertaa julkisesti esillä ”0,10”-näyttelyssä, joka järjestettiin Petrogradissa talvella 1915–1916. Kuuluisa Musta neliö oli mukana tässä näyttelyssä. (Petrova 2006, 10–11.) Erittelen artikkelissa…

  • Cézannea odotellessa

    —

    Altti Kuusamo Cézanne. Tate Modern, Lontoo, 5.10.2022 – 12.3.2023. Oli kiinnostavaa nähdä, mitä oli saatu aikaan, kun Tate Modern järjesti kaivatun Paul Cézannen töiden ”once-in-a-generation”-tyyppisen näyttelyn, joka avattiin syksyllä 2022. Esille laitettiin yli 80 maalausta ja akvarellia. Muistan vielä, miten mieleeni syöpyi Lontoon Royal Academyn näyttely keväällä 1988: ”Cézanne, The early years 1859–18720 ”. Nyt…

  • Otto Mäkilä ja suomalaisen surrealistisen kuvataiteen perinne

    —

    Ulla Vihanta Surrealismi ja 1920- ja 1930-luvun kulttuurinen tilanne Suomessa Pariisissa 1924 André Bretonin johdolla perustetun surrealistiryhmän ajatukset levisivät nopeasti Eurooppaan, mm. Belgiaan, Jugoslaviaan, Tsekkoslovakiaan, Romaniaan ja Tanskaan. Myös Ruotsiin surrealismi kotiutui jo 20-luvun lopulla. Suomessa surrealismi oli 20-luvulla lähes tuntematon ilmiö. Yhteiskunnallisista ja kulttuuripoliittisista syistä johtuen suomalaistaiteilijat eivät pystyneet hahmottamaan ensimmäisen maailmansodan jälkeisen Ranskan…

  • Malevich ja hajoava ”venäläinen” avantgarde

    —

    Irmeli Hautamäki Avantgarden ja modernismin historioissa ollut tapana puhua ”venäläisestä” avantgardesta, mutta asian tarkempi silmäily antaa aihetta kysyä, mitä venäläisyys on avantgardessa ja miten se määrittelee avantgardea. Yhtenä esimerkkinä  historian uudelleen arvioinnin tarpeesta on suprematismin perustajan Kazimir Malevichin (1878 – 1935) toiminta. Malevich esitellään usein venäläisenä, vaikka hän oli syntyperältään ukrainalainen. Hän muutti Venäjälle opiskelemaan päätyen…

  • Magritte on surrealisti kotonaan

    —

      René Magritte: L’art de la conversation, 1950.   Timo Kaitaro Lukuun ottamatta dokumentaarista valokuvaa surrealistit suhtautuivat alusta pitäen epäluuloisesti kuviin. Surrealistinen maalaustaidekin nähtiin alussa ongelmana, eikä sen mahdollisuutta pidetty itsestään selvänä. Yksi este surrealistisen maalaustaiteen tiellä oli tietenkin se, että surrealistisen automatismin idea soveltui huonosti maalaustaiteeseen. Tämän ongelman ratkaisivat kuitenkin sellaiset surrealistimaalarit kuin André…

  • Marcelin pisuaari, Elsa ja olematon vertaisarviointi

    —

      Sami Sjöberg Kesällä 2018 taidealan verkkolehdissä levisi artikkeleita koskien yhden kuuluisimman readymade-esineen provenienssia eli alkuperää: niiden mukaan Marcel Duchamp ei ollutkaan Lähde (Fountain) -teoksen, eli pisuaarin, takana. Sen sijaan teoksen tekijäksi nimettiin dadaisti Elsa von Freytag-Loringhoven. Alun perin väite oli esitetty jo vuonna 2014, mutta koska vaihtoehtoinen tarina väärinkohdellusta taiteilijasta on viekoitteleva, on argumentti palannut keskusteluun…

  • AI = AG – DNA

    —

      Kuvateksti: Kahden tunnetun koneoppimisalgoritmin tulkinta valokuvasta. Helena Sederholm Yli kaksi vuosikymmentä sitten määrittelin kirjassani Intellektuaalista terrorismia (1994) Kansainväliset Situationistit (SI) maailman viimeiseksi avantgardeliikkeeksi. Sittemmin on ilmennyt, että SI:n avantgarde on ollut varsin kestävää laatua. Moniin Situationistien kehittämiin toimintatapoihin viitataan usein, kun etsitään vaihtoehtoja vallitsevan järjestelmän kritisoimiseksi ja monista liikkeen toimintatavoista on tullut arkista. Ajatellaanpa vaikka SI:n…

  • Mutta kuka tai mikä oli R. Mutt Duchampin pisuaarissa

    —

    Alfred Stiegliz 1917, Fountain   Riikka Haapalainen Riippumattomien taiteilijoiden (Society for Independent Artist) näyttelyssä New Yorkissa 1917 kyti skandaali. Näyttelyn piti olla avoin kaikille ilman etukäteiskarsintaa. Vastoin lupauksia, ei kaikkia näyttelyyn lähetettyjä teoksia kuitenkaan laitettu esille. Skandaali oli valmis. Richard Muttille nimetyn Fountain (Suihkulähde) –teoksen oli todistettavasti toimittanut näyttelytilaan nuori nainen, mutta sen jälkeen teos oli…

  • Avantgarde katkaisee taiteen tradition – Julian Rosefeldtin Manifesto -teos

    —

    Cate Blanchet Dada leskenä  Irmeli Hautamäki Avantgarde taiteilijoilla on ollut tapana julistaa taiteensa teesejä, mutta avantgardemanifestit eivät silti ole traditio kuten joskus hieman harhaanjohtavasti väitetään; pikemminkin ne ovat olleet taiteen tradition katkaisemista. Avantgardemanifesteja on esitetty kahteen otteeseen: ensimmäisessä vaiheessa 1900-luvun alussa kun klassisen taiteen traditio julistettiin kuolleeksi ja sille etsittiin vaihtoehtoja. Tällöin äänessä olivat suprematistit,…