Cézannea odotellessa

Cézanne: Mont Sainte-Victoire (1902-1906). Philadelphia Museum of Art. Öljy kankaalle. Kuva kirjoittajan.

Altti Kuusamo

Cézanne. Tate Modern, Lontoo, 5.10.2022 – 12.3.2023.

Oli kiinnostavaa nähdä, mitä oli saatu aikaan, kun Tate Modern järjesti kaivatun Paul Cézannen töiden ”once-in-a-generation”-tyyppisen näyttelyn, joka avattiin syksyllä 2022. Esille laitettiin yli 80 maalausta ja akvarellia. Muistan vielä, miten mieleeni syöpyi Lontoon Royal Academyn näyttely keväällä 1988: ”Cézanne, The early years 1859–18720 ”. Nyt aiemman näyttelyn leikillisistä maalauksista ei ollut paikalla montakaan esimerkkiä. Pöytä oli puhdistettu Cézannen loppukauden asetelmia varten, mikä sinänsä on haasteellista uusia tulkintoja ajatellen.  

Kuitenkaan sitä, miten hidasta ja vaiheittaista Cézannen kehitys oli, ei juuri tuotu esiin. Hän oli esimerkillinen tapaus hitaasta kehittymisestä kohti ”mestaruutta”. Usein, kun pohditaan mestarin myöhäistä tyyliä, josta Edward Said kirjoittaa teoksessaan On Late Style (2006), kysymys on taiteilijasta tai kirjailijasta, jonka lopputyyli saattaa asettua poikkiteloin jo saavutetun mestariuden jälkimainingeissa. Cézannea ei myöskään juuri mainita viimeaikaisessa keskeisessä kokoomateoksessa L’art au risque de l’âge, (2021), joka käsittelee taiteilijoiden vanhuuden riskinottoa. Cézannen tapauksessa late style on kuitenkin juuri se momentti, jolloin mestaruus vasta alkoi häämöttää. Hän ei ollut nuori nero vaan keski-ikäinen epäilijä, joka oli askel askeleelta raivannut tien kohti Provencen ”valoa”. 

Koettelin kriittistä asennoitumistani ja se antoi hieman periksi. Oletin, että meidän sukupolvemme tekee uudelleenarvioita, näkee Cézannen lopputuotannon terävämmin hiotuista teoreettisista alakonteksteista käsin; mutta ei, odotukseni oli turhaa. Samat kliseet ja superlatiivit toistetaan edelleen, aivan kuin kaikki teokset olisivat ”hypnoottisen kiehtovia”. Tätä olen ihmetellyt vuodesta toiseen. Nuoruuden tuotannosta oli tosiaankin jätetty jotain keskeistä pois; etenkin ”romanttishuuriset” Pastoraali (1870) ja Moderni Olympia (1874), jotta kokonaisuus pysyisi ”fasetoituna”. Siten Cézannen taiteen liekehtivä erotismi 1860- ja 1870 -luvuilta aina 1870-luvun puoliväliin oli melkeinpä tyystin häivytetty. Aikalaisuus kuitenkin näyttäytyi – ja samalla muisto taiteilijan varhaisemmasta asenteesta: makaava alaston Leda (1880) ei olekaan Cézannen maalauksessa mytologinen henkilö, vaan esikuva on löytynyt Champagne -pullon etiketistä. Taustakontekstin maalaukselle muodostavat  Manet’n Nana (1877) ja Émile Zolan kohuttu Nana -romaani (1880).

Vanha ”solidit muodot” -teema kummittelee edelleen näyttelyn tulkinnoissa, vaikka monien maalausten seassa on paljon epäsolidia, etenkin lukuisissa Kylpijät -kuvissa. Näyttelyssä oli valokuva Roger Fryn tekemästä erään asetelman sommittelukaavapiirroksesta, jonka kautta Fry halusi löytää taiteen ytimen, vaikka Cézannen asetelmissa vuosilta 1879–1980 juuri värit ja siveltimenjälki ovat keskeisiä. Kun kaanon oli luotu, Cézannen kaikkein yksinkertaisimmistakin sommitelmista yritettiin myöhemminkin löytää Taiteen salaista kaavaa, kuten teki Rudolf Arnheim teoksessaan  Art and Visual perception (1954, 1974). Tätä kautta formalismi sai kunnon silmälasit, rautalankamallin, jonka läpi katsoa. En myöskään huomannut, että Cézanne olisi kuvannut tuulta, kuten joskus sanotaan, vain siveltimenjälkiä. Tuulen representaatiohan kuuluisi taiteeseen ennen Cézannea. 

Hedelmävatiasetelma  (1879–80). The Museum of Modern Art, New York. Öljy kankaalle.Kuva kirjoittajan.

Vuosien 1879–1880 tienoilla asetelmissa alkaa näkyä yhdensuuntaisia siveltimenjälkiä ja väriasteikko vaalenee; siten maalausten läsnäoloarvon sanotaan alkavan kasvaa. ”Konstruktiiviset  siveltimenvedot” tuovat näkyviin ”läsnäolon metafysiikan” ja maalaukset muuttuvat ”esineiksi tässä ja nyt”; Rilkeä lainataan jälleen: ”Cezannen hedelmät lakkaavat kokonaan olemasta syötäviä; ne tulevat todellisiksi esineiksi ja tällä tavoin yksinkertaisesti hajoamattomiksi itsepäisessä  läsnäolossaan”. Uskomatonta, että tämä mytologisoiva diskurssi ei hellitä! 1890-luvulla yhdensuuntaiset vedot häviävät ja omenoiden ja kankaiden esityksiin tulee heijastavien fasetointien tuntua; vuoden 1900 jälkeen asetelmat taas hieman tummuvat. Transparentti palapelillisyys toteutuu parhaiten myöhäisessä Mont Sainte-Victoire -maalauksessa (1902–1906).

Suuri ongelma edelleen on, että koko ajan toistetaan yhä uudelleen sitä, miten Cézanne, joka oli kiinnostunut mm. Poussinista, katkaisi tradition, eikä sitä, miten hän aloitti tradition, kaanonin, jota ylistetään kritiikittömästi edelleen jokaisessa pikkuporvarillisessa kritiikissä. On kuin olisi pysähdytty 1950-lukuun, josta siitäkin oli pitkä matka 1880-luvulle. Ennen kaikkea: Cézanne valmisteli kaanonin, jota lauletaan edelleen samassa arrière-garde -äänialassa kuin vuosikymmeniä sitten. Superlatiivit tönivät toisiaan edelleen: ”…tuntuu, kuin kaikki olisi oikealla paikallaan kuin jossakin mahtavassa Bachin koraalissa” (Honour & Fleming: Maailman taiteen historia; 1999, 2003). 

Kaikki on varmaankin kaikissa maalauksissa ”oikeilla paikoillaan”, kun kriitikot niin haluavat. Ja kaikissa maalauksen kohdissa on varmasti yhtä paljon ”energiaa” kuin modernistisiin ennakkoluulosanastoihin jämähtäneet kriitikot vain ikinä kykenevät tunnistamaan. Suuri superlatiivinen illuusio projisoidaan maalauksiin, joita nimenomaan jo aikoinaan kutsuttiin ”anti-illusorisiksi”. Toden totta, Cézannen taiteessa ei voikaan havaita mitään Theodor Adornon väläyttämää ”ilmestyksellisyyttä”.

Kun elämme aikaa, jolloin taiteessa ei ole enää kriteereitä, vaan kaikki määrittyy galleriasta huokuvan arvostuksen mukaan, silloin Cézannellekin olisi opittava sopivissa kohdin nauramaan. Pyhä hiljaisuus on aina vaarallista, se on kuin nukahtaisi Bachin ”mahtavan koraalin” kuuntelussa.

###

Arnheimin kritiikistä: ks. AK 2012: ”Kun kaavakuva otti kompositiosta otteen. TAHITI: http://tahiti.fi/01-2012/”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s