FAM

Tekijä: irmelih

  • Kazimir Malevitš, esoteria ja luonnontieteet

    —

    Antti Saarnio Kazimir Malevitš, Suprematistinen kompositio, 1915, öljy kankaalle, Tulan taidemuseo, Venäjä. Kuva: WikiArt. Tarkastelen tässä katsausmuotoisessa artikkelissa ukrainalaissyntyisen kuvataiteilija ja taideteoreetikko Kazimir Malevitšin (1878–1935) kehittämän suprematismiksi kutsutun modernin abstraktin taiteen suuntauksen taustatekijöitä. Malevitšin suprematistisia maalauksia oli ensimmäistä kertaa julkisesti esillä ”0,10”-näyttelyssä, joka järjestettiin Petrogradissa talvella 1915–1916. Kuuluisa Musta neliö oli mukana tässä näyttelyssä. (Petrova 2006, 10–11.) Erittelen artikkelissa…

  • Työhypoteesi: entropia

    —

    ,

    Olli Aarni, Kristian Blomberg, Virpi Vairinen Kesäkuun 2024 FAM lukukokonaisuus käsittää kolme teosta: äänitaiteilija Olli Aarni äänitti muurahaisten menoa Sipoon korvessa lentokoneen lentäessä samalla yli; runoilija Kristian Blombergin teos menee astetta syvemmälle, metroon, kun taas runoilija Virpi Vairinen avaa muistojensa lelulaatikon. Teosten lähtökohtana ovat Timothy Mortonin vuoden 2016 Dark Ecology teoksen herättämät ajatukset. Teoksia seuraa kunkin tekijän…

  • Impivaarojen houkutus – IC-98 ja ekologisen jälleenrakennuksen kuvasto

    —

    Kari Yli-Annala Ajan kosketus – kokoelmanäyttelyn yhteydessä Ateneumissa  27.2–28.4.2024 Fokus-näyttelytilassa esillä ollut taiteilijakaksikko IC-98:n (Patrik Söderlund ja Visa Suonpää) lyhytelokuva oli saanut otsikon Impivaara – Uusi Maailma ja määritelmäkseen näynomaisen kuvitelman Aleksis Kiven kirjasta Seitsemän veljestä. Kiven kirjassa Impivaara tarkoittaa veljesten keskenään hallinnoiman Jukolan tilan takamaita ja siellä sijaitsevaa vuorta, jonne kahnauksiin yhteiskunnan kanssa joutuneet…

  • Suomen taiteen kultakaudesta muhi multakausi

    —

    Marja-Terttu Kivirinta Taide- ja kulttuurihistoria, jota esitellään museoissa ja kirjoissa, perustuu vuosikymmeniä vaikuttaneeseen kaanoniin ja sen vahvistamiin myytteihin. Taiteelle ja kulttuurille vakiintuu näin kaavoja, jotka määrittelevät yksittäisiä teoksia ja niiden tunnettuutta. Samalla ne luovat tulkintakehyksen, joka käsitteellisenä pysyy paikallaan, vaikka aika ja maailma muuttuvat. Eräs myyttinen käsite on ”taiteen kultakausi” tai ”kulta-aika”, joka Suomessa kytkeytyy…

  • Suomalaisen mediataiteen Mitä-Missä-Milloin

    —

    Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata. Toimittaneet Heidi Tikka, Petri Kuljuntausta, Tytti Rantanen, Minna Tarkka. Suomen Mediataideverkosto ry ja PARVS: Helsinki 2023: 260 s. Jukka Sihvonen Kustannusyhtiö Otava aloitti yhä ilmestyvän, suositun kirjasarjansa Mitä missä milloin – kansalaisen vuosikirjajulkaisemisen vuonna 1950. Kyseinen tietoteos on noussut toistuvasti kirja-alan ostetuimpien joululahjojen joukkoon. Ulkoasultaan Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata on Otavan julkaisemaan vuosi-kronikkaan verrattuna paljon…

  • Ekokritiikki, Morton ja kriittinen teoria 

    —

    Irmeli Hautamäki Viimeksi kuluneena vuosikymmenenä suomalaista taidediskurssia ja kulttuurikritiikkiä on hallinnut yksi teema: huoli luonnon tuhoutumisesta ja ihmisen aiheuttamasta globaalista ympäristökatastrofista. Varsinkin nykytaiteessa ekokriisi on teemana hallitseva, se on esillä säännöllisesti näyttelyissä ja taidetapahtumissa. Helsingin Vallisaareen sijoitettu Helsinki Biennale on tästä yksi esimerkki. Myös kirjallisuus kantaa asiasta huolta. Parin vuoden takainen kirjallisuuden Finlandia -voittaja, Anni…

  • Taiteellinen kasvitutkimus – näkökulmia luonnon havainnointiin taiteen keinoin

    —

    Kaisa Malassu Taiteellinen kasvitutkimus on kuvataidekasvatuksen maisterin opinnäytetyötäni, Virkattu joutomaa – taiteellinen kasvitutkimus joutomaiden monimuotoisuudesta ja kauneudesta, varten kehittelemäni tutkimusmenetelmä. Taiteellisessa kasvitutkimuksessa tutkin taiteen avulla luonnon ilmiöitä ja suhdettani lähiympäristöön. Keskeisenä havainnoinnin kohteena olivat joutomaat ja niiden kasvit. Joutomaiden kasveja kokemuksellisesti havainnoimalla, kasvivärjäämällä ja virkkaamalla etsin aistista ja kehollista tietoa, jonka tallensin virkattuun vilttiin – joutomaiden…

  • Harry Smith and the Roots of American Avant-garde

    —

    Nikolai Sadik-Ogli Harry Smith (1923 — 1991) was an American anthropologist, collector, occultist, record producer, painter, polymath, and alchemist. He is now finally becoming publicly remembered, revered, and celebrated after having lived a life of extreme and deadly serious excess and artistic idealism exclusively in the underground and on the margins of society.  As Harry…

  • Taiteilijoiden liikkuvasta kuvasta fenomenologisesti – huomioita Lorella Scaccon, Kati Kivisen ja Riikka Niemelän tutkimuksista

    —

    Kari Yli-Annala Lorella Scaccon immersiivistä taidekokemusta mediataideympäristöissä käsittelevä väitöskirja A Phenomenological Approach to Media Art Environments (2023) on merkittävä suomalaisten taiteilijoiden liikkuvaa kuvaa käsittelevä tutkimus. Huomion videoinstallaatioiden merkityksestä välittävänä näyttämönä immersoivien ja interaktiivisten mediaympäristöjen sekä historiallisten panoraamojen välillä voi sanoa pohjaavan väitöskirjassa asianmukaisesti mainittujen Erkki Huhtamon (myöhemmin yhdessä Jussi Parikan) ja Oliver Graun jo 1990-luvulla…

  • Keltainen lehmä ja muita ”kylmiä aivotuotteita”

    —

    Helena Sederholm Signe Tandefelt kirjoitti Der Blaue Reiter -näyttelystä 1914: ”Ei ole niin mielipuolista järjestelmää, etteikö se saisi kannattajia, kunhan se lanseerataan asiaankuuluvalla tarmokkuudella.” (Siukonen 2023, 39.) Jälkipolvien katsannossa tarmokkuus on tuottanut tulosta, sillä nykyään arvostamme 1910-luvun eurooppalaista avantgardetaidetta ja harmittelemme, ettei suomalaiskokoelmiin tullut ostetuksi teoksia esimerkiksi Paul Kleelta, Wassily Kandinskylta, Franc Marcilta tai Ernst Ludwig Kirchnerilta,…