FAM

Tekijä: irmelih

  • Halutaan artikkeleita avantgardesta 

    —

    Oletko kiinnostunut uudesta tai vanhasta kokeellisesta taiteesta, kiinnostaako taide ja politiikka tai taiteen yhteiskunnallisuus?Liittykö opiskelusi tai tutkimusalasi taiteen uusiin menetelmiin tai filosofiaan? Haluatko keskustella tai herättää keskustelua taiteen ajankohtaisista virtauksista ja kysymyksistä?  Suomen avantgarden ja modernismin seuran (FAM) sivusto on paikka, jossa kohtaat näistä asioista kiinnostuneet kirjoittajat ja lukijat. FAM -sivusto perustettiin 10 vuotta sitten ja siinä…

  • FAM verkosto ja sivusto uudistuu

    —

    Irmeli Hautamäki Hyvä lukija, edessäsi on nyt uuden näköinen FAM-sivusto, joten muutama sana avantgardeverkostosta ja sen muutoksesta on paikallaan.  FAM historiaa Suomen avantgarden tutkimuksen verkoston perustamisesta on pian kymmenen vuotta. Verkostoa suunniteltiin Rennesissä 2016 European Network for Avant-garde and Modernism Studies (EAM) pidetyn konferenssin ohessa. FAM on toiminut siitä asti järjestäen lähes vuosittain seminaareja ja julkaisten…

  • Toinen todellisuus: Modernin kokemus Piet Mondrianin kirjoituksissa vuosina 1919–1926

    —

     Jaana Pääsky Modernismeja on monta. Mitä ilmiöitä ne pitävätkään sisällään, riippuu tietenkin näkökulmasta.  Tässä artikkelissa modernismi avautuu kulttuurisena kokemuksena ja erityisesti Piet Mondrianin (1872–1944) reflektiona sisäisestä kokemuksestaan vanhan ja uuden rajapinnalla. Kansainväliseen de Stijl -lehteen –lehteen kirjoittivat 1917–1920 Mondrianin lisäksi mm. Theo van Doesburg, Georg Vantongerloo ja Vilmos Huszàr.  Heidän taideteoreettiset kirjoituksensa edustavat avantgardelle tyypillistä uuden etsintää. Mondrianin artikkelisarja Natuurlijke en abstracte realiteit 1919–1920…

  • Kesken kaiken kaiken keskellä. Eija-Liisa Ahtilan taiteen uudesta suunnasta

    —

    ,

    Artikkeli  käsittelee Eija-Liisa Ahtilan teosten siirtymää inhimillisistä draamoista kohti ”enemmän kuin ihmisen” perspektiiviä  Kari Yli-Annala Eija-Liisa Ahtilan uusin teos Heijastus metsästä -videoinstallaatio (2025) on esillä Serlachius-museossa 27.4. 2025 asti.  Tarkastelen seuraavassa kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen liikkuvan kuvan taiteilijan Eija-Liisa Ahtilan teoksissa tapahtuvaa siirtymää ihmisen sosiaalisen lajielämän “inhimillisistä draamoista” (”human dramas”) kohti “enemmän kuin ihmisen -perspektiiviä” (more-than-human perspective). Muutos tapahtuu…

  • Hyönteiset ja mimesis —  Roger Caillois’n varhainen posthumanismi

    —

    Viljami Hukka Roger Caillois (1913–1978) oli sosiologi, antropologi, kirjailija ja yleisintellektuelli, joka on tunnettu ennen kaikkea pelejä ja leikkejä sekä pyhää ja juhlaa käsittelevistä tutkimuksistaan. Yhtä lailla hän tutki niin myyttejä, kirjallisuutta, taidetta kuin uniakin. Näitä Caillois’n monenkirjavia älyllisiä kiinnostuksen kohteita yhdistää jokin, mitä Rosa Edielpes on kutsunut ”universaaliksi mielikuvituksen fenomenologiaksi”. Edielpesin mukaan Caillois’n tuotantoa…

  • Suomalaista avantgardediskurssia tutkimassa

    —

    Irmeli Hautamäki Se miten suomalaiset ovat puhuneet ja kirjoittaneet avantgardesta tai modernismista alkoi kiinnostaa Benjamin Schweitzeria hänen luettuaan Avantgarde Suomessa- kirjan (2021, SKS). Hän on saanut 3- vuotisen KONEen säätiön apurahan tutkiakseen suomalaista avantgarde diskurssia Greifswaldin yliopistossa. Schweitzer (s. 1973), joka tuntee Suomea pitkältä ajalta, kävi 4.2. 2025 Helsingissä esittelemässä tutkimushankettaan, jonka otsikko on ”Suomalainen avantgarde…

  • Malevich ja elokuva 

    —

    Irmeli Hautamäki Valokuva ja elokuva nousivat maalaustaiteen rinnalle kuvataiteen medioiksi jo 1900-luvun alun venäläisessä avantgardetaiteessa. Uusien medioiden merkityksestä väiteltiin Moskovan avantgardepiireissä, missä varsinkin konstruktivistit innostuivat elokuvatekniikasta luopuen samalla maalaustaiteesta, mitä olivat aikaisemmin menestyksellisesti harjoittaneet. Konstruktivistit, erityisesti Aleksander Rodchenko, esittivät, että maalaustaide oli koneiden aikakaudella vanhentunutta.  Taiteen välineet olivat kuuma keskustelunaihe 1920-luvun avantgardessa missä nostettiin esiin…

  • Meemit (sota)propagandana

    —

    Helena Sederholm Useimmat meistä ovat nähneet sosiaalisessa mediassa lukuisia Ukrainan sotaa käsitteleviä meemejä. Sodissa on aina fyysisten taistelujen lisäksi myös diskursiivinen ulottuvuus, johon kuuluu propagandaa, medianhallintaa, sotahuumoria yms. Venäjän toimet Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Ukrainassa ovat lisänneet ja vahvistaneet sotimisen diskursiivisia keinoja; puhutaan hybridisodasta, jonka aseistukseen kuuluvat myös internet-meemit. Jo sodan ensimmäisenä vuonna 2022 Ukraina julistettiin meemisodan voittajaksi (mm. Saarikoski…

  • Myk(k)iön kielellä, eli Gilles Deleuzen käsitys poeettisesta änkyttämisestä — huomioita Stina Saaren runoudesta

    —

    Miikka Lahinen Ranskalainen filosofi Gilles Deleuze (1925–1995) kirjoittaa kirjallisuuden kysymyksiin fokusoivassa teoksessa Kriittisiä ja kliinisiä esseitä (1993, suom. 2007) änkyttämään laitetusta kielestä. Esseessä ”Hän änkytti” Deleuze (mt, 167–176) hahmottelee ajatusta änkyttävästä kielestä niin kutsuttuna poeettisena puhuntana, kieleen kokonaisuutena kohdistuvana kaunokirjallisena operaationa. Deleuzen ajattelussa poeettinen änkyttäminen viittaa kirjallisuuden kykyyn puskea koko kieli, kielijärjestelmä, kohti ulkorajaansa. Merkittävää kirjallisuutta ei Deleuzen mukaan määritä…

  • Avantgarde sotaa vastaan — huomioita EAM 2024 konferenssista Krakovassa

    —

    Kalev Tiits European Network for Avant-Garde and Modernism Studies (EAM) 9. konferenssi järjestettiin Krakovan Uniwersytet Jagiellońskin tiloissa, 17–19 syyskuuta 2024.  Konferenssin teema Avant-garde and War näytti modernismin ja avantgarden tutkimuskohteiden laajan aikaskaalan, ja tutkimuskentän moninaisuus ilmeni myös rinnakkaissessioiden määrässä: suuren osan ajasta oli yhtä aikaa menossa 6 – 7 esitelmää.  Moninaisuus oli niin ikään läsnä temaattisissa…