Kategoria: Mediataiteen avantgarde
-
Kesken kaiken kaiken keskellä. Eija-Liisa Ahtilan taiteen uudesta suunnasta
Artikkeli käsittelee Eija-Liisa Ahtilan teosten siirtymää inhimillisistä draamoista kohti ”enemmän kuin ihmisen” perspektiiviä Kari Yli-Annala Eija-Liisa Ahtilan uusin teos Heijastus metsästä -videoinstallaatio (2025) on esillä Serlachius-museossa 27.4. 2025 asti. Tarkastelen seuraavassa kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen liikkuvan kuvan taiteilijan Eija-Liisa Ahtilan teoksissa tapahtuvaa siirtymää ihmisen sosiaalisen lajielämän “inhimillisistä draamoista” (”human dramas”) kohti “enemmän kuin ihmisen -perspektiiviä” (more-than-human perspective). Muutos tapahtuu…
-
Malevich ja elokuva
Irmeli Hautamäki Valokuva ja elokuva nousivat maalaustaiteen rinnalle kuvataiteen medioiksi jo 1900-luvun alun venäläisessä avantgardetaiteessa. Uusien medioiden merkityksestä väiteltiin Moskovan avantgardepiireissä, missä varsinkin konstruktivistit innostuivat elokuvatekniikasta luopuen samalla maalaustaiteesta, mitä olivat aikaisemmin menestyksellisesti harjoittaneet. Konstruktivistit, erityisesti Aleksander Rodchenko, esittivät, että maalaustaide oli koneiden aikakaudella vanhentunutta. Taiteen välineet olivat kuuma keskustelunaihe 1920-luvun avantgardessa missä nostettiin esiin…
-
Impivaarojen houkutus – IC-98 ja ekologisen jälleenrakennuksen kuvasto
Kari Yli-Annala Ajan kosketus – kokoelmanäyttelyn yhteydessä Ateneumissa 27.2–28.4.2024 Fokus-näyttelytilassa esillä ollut taiteilijakaksikko IC-98:n (Patrik Söderlund ja Visa Suonpää) lyhytelokuva oli saanut otsikon Impivaara – Uusi Maailma ja määritelmäkseen näynomaisen kuvitelman Aleksis Kiven kirjasta Seitsemän veljestä. Kiven kirjassa Impivaara tarkoittaa veljesten keskenään hallinnoiman Jukolan tilan takamaita ja siellä sijaitsevaa vuorta, jonne kahnauksiin yhteiskunnan kanssa joutuneet…
-
Suomalaisen mediataiteen Mitä-Missä-Milloin
Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata. Toimittaneet Heidi Tikka, Petri Kuljuntausta, Tytti Rantanen, Minna Tarkka. Suomen Mediataideverkosto ry ja PARVS: Helsinki 2023: 260 s. Jukka Sihvonen Kustannusyhtiö Otava aloitti yhä ilmestyvän, suositun kirjasarjansa Mitä missä milloin – kansalaisen vuosikirjajulkaisemisen vuonna 1950. Kyseinen tietoteos on noussut toistuvasti kirja-alan ostetuimpien joululahjojen joukkoon. Ulkoasultaan Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata on Otavan julkaisemaan vuosi-kronikkaan verrattuna paljon…
-
Taiteilijoiden liikkuvasta kuvasta fenomenologisesti – huomioita Lorella Scaccon, Kati Kivisen ja Riikka Niemelän tutkimuksista
Kari Yli-Annala Lorella Scaccon immersiivistä taidekokemusta mediataideympäristöissä käsittelevä väitöskirja A Phenomenological Approach to Media Art Environments (2023) on merkittävä suomalaisten taiteilijoiden liikkuvaa kuvaa käsittelevä tutkimus. Huomion videoinstallaatioiden merkityksestä välittävänä näyttämönä immersoivien ja interaktiivisten mediaympäristöjen sekä historiallisten panoraamojen välillä voi sanoa pohjaavan väitöskirjassa asianmukaisesti mainittujen Erkki Huhtamon (myöhemmin yhdessä Jussi Parikan) ja Oliver Graun jo 1990-luvulla…
-
Vuoropuhelua eristyneisyyden, yksinäisyyden ja pelon kanssa
Hannele Rantalan ja Elina Brotheruksen näyttely Ateneumissa Marja-Terttu Kivirinta Hannele Rantalan ja Elina Brotheruksen Vuoropuhelua näyttely Ateneumissa osuu kipeään ajankohtaan keskelle sotaa. Pitkään tekeillä ollut näyttely ei mässäile tunteilla, mutta sen teemat, kuten sota, pakolaisuus, häpeä, valta, vapaa tahto ja kuolema puhuttelevat katsojaa nyt vahvasti. Koskettavia ovat myös sen herkemmät teemat: inhimillinen kosketus ja sen puute, haavoittuvuus, rakkaus. Yhtenä…
-
Virpi Suutarin elokuva tulkitsee Aalto-myyttiä uudistavasti
Hanna Tyvelä Onko tuore dokumenttielokuva Aalto taas yksi luku Alvar Aallon arkkitehtineroutta jokaiselta mahdolliselta kantilta ruotivaan vanhaan narratiiviin? ”Maestron” herooinen maine on värittänyt suomalaista arkkitehtuuria ja arkkitehtuurikeskusteluja vuosikymmenestä toiseen, ja kieltämättä todennäköisin vaihtoehto dokumenttielokuvalle olisi juuri tämä sankarimyytti. Virpi Suutarin dokumenttielokuva kuitenkin yllättää. Se uudistaa lempeästi yksilökeskeisen narratiivin Aaltojen ainutlaatuista yhteistyötä juhlistavaksi kokonaisuudeksi. Sanna Salmenkallion säveltämä musiikki säestää arvokkaasti suuren arkkitehtuuri- ja rakkaustarinan. …