FAM

Kategoria: Luonto, posthumanismi, ilmastonmuutos

  • Kesken kaiken kaiken keskellä. Eija-Liisa Ahtilan taiteen uudesta suunnasta

    —

    ,

    Artikkeli  käsittelee Eija-Liisa Ahtilan teosten siirtymää inhimillisistä draamoista kohti ”enemmän kuin ihmisen” perspektiiviä  Kari Yli-Annala Eija-Liisa Ahtilan uusin teos Heijastus metsästä -videoinstallaatio (2025) on esillä Serlachius-museossa 27.4. 2025 asti.  Tarkastelen seuraavassa kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen liikkuvan kuvan taiteilijan Eija-Liisa Ahtilan teoksissa tapahtuvaa siirtymää ihmisen sosiaalisen lajielämän “inhimillisistä draamoista” (”human dramas”) kohti “enemmän kuin ihmisen -perspektiiviä” (more-than-human perspective). Muutos tapahtuu…

  • Hyönteiset ja mimesis —  Roger Caillois’n varhainen posthumanismi

    —

    Viljami Hukka Roger Caillois (1913–1978) oli sosiologi, antropologi, kirjailija ja yleisintellektuelli, joka on tunnettu ennen kaikkea pelejä ja leikkejä sekä pyhää ja juhlaa käsittelevistä tutkimuksistaan. Yhtä lailla hän tutki niin myyttejä, kirjallisuutta, taidetta kuin uniakin. Näitä Caillois’n monenkirjavia älyllisiä kiinnostuksen kohteita yhdistää jokin, mitä Rosa Edielpes on kutsunut ”universaaliksi mielikuvituksen fenomenologiaksi”. Edielpesin mukaan Caillois’n tuotantoa…

  • Työhypoteesi: entropia

    —

    ,

    Olli Aarni, Kristian Blomberg, Virpi Vairinen Kesäkuun 2024 FAM lukukokonaisuus käsittää kolme teosta: äänitaiteilija Olli Aarni äänitti muurahaisten menoa Sipoon korvessa lentokoneen lentäessä samalla yli; runoilija Kristian Blombergin teos menee astetta syvemmälle, metroon, kun taas runoilija Virpi Vairinen avaa muistojensa lelulaatikon. Teosten lähtökohtana ovat Timothy Mortonin vuoden 2016 Dark Ecology teoksen herättämät ajatukset. Teoksia seuraa kunkin tekijän…

  • Ekokritiikki, Morton ja kriittinen teoria 

    —

    Irmeli Hautamäki Viimeksi kuluneena vuosikymmenenä suomalaista taidediskurssia ja kulttuurikritiikkiä on hallinnut yksi teema: huoli luonnon tuhoutumisesta ja ihmisen aiheuttamasta globaalista ympäristökatastrofista. Varsinkin nykytaiteessa ekokriisi on teemana hallitseva, se on esillä säännöllisesti näyttelyissä ja taidetapahtumissa. Helsingin Vallisaareen sijoitettu Helsinki Biennale on tästä yksi esimerkki. Myös kirjallisuus kantaa asiasta huolta. Parin vuoden takainen kirjallisuuden Finlandia -voittaja, Anni…

  • Taiteellinen kasvitutkimus – näkökulmia luonnon havainnointiin taiteen keinoin

    —

    Kaisa Malassu Taiteellinen kasvitutkimus on kuvataidekasvatuksen maisterin opinnäytetyötäni, Virkattu joutomaa – taiteellinen kasvitutkimus joutomaiden monimuotoisuudesta ja kauneudesta, varten kehittelemäni tutkimusmenetelmä. Taiteellisessa kasvitutkimuksessa tutkin taiteen avulla luonnon ilmiöitä ja suhdettani lähiympäristöön. Keskeisenä havainnoinnin kohteena olivat joutomaat ja niiden kasvit. Joutomaiden kasveja kokemuksellisesti havainnoimalla, kasvivärjäämällä ja virkkaamalla etsin aistista ja kehollista tietoa, jonka tallensin virkattuun vilttiin – joutomaiden…

  • Millaisen arkkitehtuuri ja designmuseon Suomi tarvitsee

    —

    Buckminster Fuller: kasvitieteellinen museo  Missouri St. Louis Irmeli Hautamäki Susanna Petterssonin ehdotus arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamisesta Helsinkiin (HS 3.5.) toi tervetulleen piristysruiskeen koronaviruksen lamaannuttumaan ja pysäyttämään kulttuurikeskusteluun. Todella, nyt tarvitsee katsoa eteenpäin siihen, miltä haluamme kriisin jälkeisen maailman näyttävän. Pettersson tarkastelee museohanketta kaupunkien vetovoiman kannalta ja kirjoittaa, että ”Suomella on kiistaton maine yhtenä arkkitehtuurin ja…

  • Derridan ”Eläin, joka siis olen” ja Mallarmé

    —

    Alla oleva Tomi Kaarron kirjoitus julkaistiin kulttuurilehti Mustekalassa 19.6. 2005 osana Mallarmé -numeroa. Tomi Kaarto (1972—2006) tutki Derridan filosofiaa. Mallarmén runo Une Négress… (1862) sai hänet ajattelemaan erilaisten ihmisten ja eläinten välisiä jatkuvuuksia. Derridan Eläin joka siis olen -kirjaa pidetään posthumanistisen filosofian edelläkävijänä. Tomi Kaarto Vuonna 1997 pitämässään esitelmässä («L’animal que donc je suis [à…

  • Alvar Aalto ja konformistinen metsänviisaus

    —

    Aallon Muuratsalon koetalo Aleksi Lohtaja Suomen Arkkitehtuurimuseon näyttely Alvar Aallon jalostettu maisema  käsittelee ympäristön ja arkkitehtuurin suhdetta Alvar Aallon tuotannossa. Luonto, ympäristö ja maisema ovat suomalaisessa taiteessa ja arkkitehtuurissa toki yleisesti ohittamattomassa asemassa, mutta etenkään Alvar Aallosta ei voi puhua ilman, että esiin nousee kysymys arkkitehtuurin ja sitä ympäröivän maiseman yhteensovittamisesta. Aallon tuotannon katsotaan usein…

  • Ilmastonmuutos, populismi ja avantgarde

    —

    Malevich: Suprematism. Non-Objective Composition (1915) Irmeli Hautamäki Ilmastonmuutos käy yhä konkreettisemmaksi, mistä jokapäiväiset uutiset ympäristökatastrofeista ovat todisteena. Ilmastonmuutos aiheuttaa ahdistusta ja myös avantgardetutkija joutuu kysymään itseltään, miksi avantgardea kannattaa tutkia tässä historiallisessa tilanteessa. Uutisten valossa on myönnettävä, että emme elä avantgardistista aikakautta, oma aikamme on sille jopa vastakkainen. Avantgardella tarkoitetaan sata vuotta sitten Euroopassa tapahtunutta taiteen…