FAM verkosto ja sivusto uudistuu

Irmeli Hautamäki

Hyvä lukija, edessäsi on nyt uuden näköinen FAM-sivusto, joten muutama sana avantgarde verkostosta ja sen muutoksesta on paikallaan. 

FAM historiaa

Suomen avantgarden tutkimuksen verkoston perustamisesta on pian kymmenen vuotta. Verkostoa suunniteltiin Rennesissä 2016 European network for Avant-garde and Modernism studies (EAM) pidetyn konferenssin ohessa.  FAM on toiminut siitä asti järjestäen lähes vuosittain seminaareja ja julkaisten verkossa artikkeleita ja kirjoja. Vuodesta 2018  Suomen avantgarden ja modernismin tutkimuksen seura on kuulunut Tieteellisten seurain valtuuskuntaan (TSV). 

Ehkä näkyvin muoto seuran toimintaa on ollut finnishavantgardenetwork.com, FAM-sivusto, jolla julkaistaan avantgardeen liittyviä artikkeleita. Niitä on kertynyt lähes sata eri taiteenaloilta, kuten kirjallisuuden, kuvataiteiden, musiikin, liikkuvan kuvan ym. avantgardeista. Artikkelit ovat alan tutkijoiden ja yliopisto-opettajien käsialaa ja niissä käytetään hyväksi tietokirjallisuutta. FAM- artikkelit edustavat tutkijoiden omia näkökulmia, mutta ne eivät ole mielipidekirjoituksia. 

FAM-artikkelit esittelevät isompia teemoja ja ilmiöitä, kuten taiteen ja politiikan suhdetta ja avantgarden historiaa ja nykyisyyttä eri perspektiiveistä. Löydät artikkeli jaoteltuna kymmeneen eri luokkaan keskeisten aihe-alueiden mukaisesti. Joku artikkeli saattaa olla useamman kuin yhden kategorian alla. Kaikki kirjoitukset on tarkoitettu laajemmalle yleisölle, medialle, opiskelijoille ja kaikille kiinnostuneille. Kirjoituksia on käytetty ja voidaan käyttää taiteenlajien opetuksessa, kunhan noudatetaan normaalia viitekäytäntöä.  

Avantgarde ja sen historia liittyvät olennaisesti eurooppalaiseen kulttuuri-identiteettiin, siihen kuuluu taiteen perinteen kriittinen uudistaminen, taiteellisten käytäntöjen kehittäminen ja yhteiskuntakritiikki taiteen menetelmiä käyttäen. Kaikki tämä edellyttää kehittynyttä demokratiaa ja sananvapautta, jotka ovat tällä hetkellä uhattuina.

Kymmenen vuotta sitten maailma näytti kirjaimellisesti paljon valoisammalta kuin nyt. Pariisissa vuonna 2015 tehty YK:n ilmastosopimus lupasi rajoittaa ilmaston lämpenemisen alle kahden asteen. Huojennusta ei kestänyt kauaa: Trumpin tuplavalinta presidentiksi on saanut USA:n  irtaantumaan sopimuksesta jo kahdesti. Samalla demokratia on olennaisesti kaventunut: MAGA populismi ajaa demokraattisia instituutiota kuten yliopistoa ahtaalle ja halveksii tieteellistä tutkimusta.  Äärioikeisto heikentää demokratiaa myös Suomessa käyttäen hyväksi demokratiaan kuuluvaa sananvapautta ja tiedonvälityksen teknologiaa. 

Erilaisten avantgardejen tuntemus ja tutkimus on yhteiskunnallisesti tärkeää sillä, kuten  Matei Calinescu on todennut, avantgarde ja modernius eivät ole pelkkiä taidesuuntia tai tyylejä, eivätkä ne rajoitu yhteen historian kauteen, vaan niihin sisältyy muutoksen ja kehityksen ajatus. Moderniin kuuluu uudenlainen avoin aikakäsitys, jota Timo Miettinen kuvaa demokratian ajaksi. Se tarkoittaa, että historia voidaan aloittaa uudestaan, sitä voidaan muuttaa. Juuri tätä avantgardet ovat tehneet ja tekevät eri olosuhteissa. 

FAM-sivustolla on julkaistu myös kirjoja, jotka ovat syntyneet seuran seminaarien tuloksena. Seminaareja on pidetty tähän mennessä viisi: Mitä avantgarde merkitsee tänään 2017 ; Avantgarde ja politiikka 2018 ; Avantgarde tiede ja teknologia 2019; Avantgarde ja runouden kieli 2022; Avantgarde, luonto ja kulttuuri 2023 ja Gunnar Björlingin avantgarde 2025. Kirjat ja muut seminaarien tallenteet ovat avoimesti luettavina sivustolla. 

Seuran keskeisin saavutus on Avantgarde Suomessa -kirja (SKS, 2021). Sen avulla on valotettu suomalaisen taiteen historiaa käyttäen avantgarden ja modernismin käsitteistöä. Kirja on luettavissa verkossa. 

Suurin osan FAM-artikkeleista on esitellyt ”historiallista avantgardea”, 1900 -luvun alun liikkeitä, niiden tekijöitä ja teoreetikoita. Esillä ovat olleet neo-plastismi, dada, surrealismi, futurismi, Bauhaus sekä useat Venäjällä toimineet avantgardet kuten suprematismi. Esillä ovat olleet tunnetut avantgarden teoreetikot Poggioli, Calinescu ja Bürger, mutta mukana on muitakin nimiä kuten Magda Dragu, Federico Campagna, Timothy Morton ja Theodor Adorno. 

FAM jatkossa

Tulevaisuudessa FAM pyrkii keskittymään enemmän nykyilmiöiden, kuten nykytaiteen, arkkitehtuurin, kulttuuriteollisuuden ja elokuvan kriittiseen tarkasteluun, mutta historiaakaan ei hylätä. Myös tutkimuksen uusien suuntien kuten posthumanismin, intermediaalisuuden, digitaalista mediaa käyttävän taiteen, taiteellisen tutkimuksen ja uusmaterialismin tuntemusta ja kriittistä esittelyä tullaan lisäämään —  unohtamatta taiteen filosofiaa, kuten fenomenologiaa, kriittistä teoriaa ja marxismia.  

FAM-artikkeleita tullaan julkaisemaan tulevaisuudessa sekä vertaisarvioidussa että vapaassa esseistisessä muodossa kuten tähänkin asti.  (Tiedon vertaisarviointi tarkoittaa, että ainakin kaksi asiantuntijaa ovat toisistaan tietämättä hyväksyneet artikkelin.) Myös FAM alkaa noudattaa enenevässä määrin akateemisen maailman kilpailun lakia ja julkaisee piakkoin kirjoittajaohjeet vertaisarviointia varten.